Julkishallinnon tietotarpeet 2026: Neljä trendiä yli muiden

Vuoden 2026 alku on ollut niin kiireinen, että ehdin kokoamaan ajatuksiani päättyneestä vuodesta 2025 nyt vasta helmikuussa. Meillä Bondatalla tapahtui viime vuonna paljon. Bondata syntyi brändiuudistuksessa Innolinkin, Feelbackin, Promenaden, Vibemetricsin ja Go Onin sulautuessa yhteisen lipun alle lokakuussa 2025. Uusi ilme on otettu ilolla vastaan. Taustalla töitä tehtiin kuitenkin jo pidempään: tutkimuspalvelumme yhdistyivät toiminnallisesti yhdeksi organisaatioksi noin vuotta aiemmin.

Useamman asiantuntijaorganisaation yhdistyminen on harvoin täysin mutkatonta ja täysin mutkitta emme mekään selvinneet. Uudet kuviot ja kollegat synnyttivät meille kuitenkin enemmän myös selkeitä vahvuuksia, eikä vähiten omaa vastuutani lähimpänä olevassa julkisen sektorin asiakaskunnassamme. Olemme vuoden 2025 jälkeen yhä vahvemmin läsnä maamme merkittävien julkishallinnon organisaatioiden keskeisiin tietotarpeisiin vastaamisessa – ennen kaikkea kokemuspohjaisen tiedon näkökulmissa.

Uusia monivuotisia sopimusasiakkaitamme ovat nyt mm. Business Finland, Metsähallitus ja Suomen Erillisverkot. Kansainvälisistä asiakkuuksissa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi OECD:n tutkimusyhteistyö. Uusia puitesopimuksia solmittiin lisäksi mm. Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä Sitran kanssa, useiden tärkeiden jo olemassa olevien yhteistöiden rinnalle.

Tunnistankin neljä ylitse muiden olevaa trendiä, kun tarkastelen mennyttä vuotta ja uskon näiden samojen trendien vaan vahvistuvan vuonna 2026:

1. Alustat ja automatisoidut tiedonkeruut

Jatkuvat, automatisoidut tiedonkeruut vähentävät manuaalista työtä ja tarjoavat organisaation päättäjille ajantasaisen näkymän palvelu- ja kumppanuusrajapintoihin, nostaen jatkuvan kokemuspohjaisen tiedon organisaation muun johtamisdatan rinnalle.

Alustahankinnat tulevat yleistymään. Yksittäisten tutkimushankintojen sijaan trendi vie tutkimuspalveluja yhä vahvemmin osaksi alustataloutta ja järjestelmäratkaisuja.

2. Tekoäly ja AI-agentit

Tekoäly ei korvaa klassista tutkimustyötä, mutta auttaa sujuvoittamaan analyysiä ja tukemaan tiedolla johtamista entistä kohdennetummin mm. organisaatioiden alemmille tasoille. Tekoälyn kytkeminen jatkuvien tiedonkeruiden analyyseihin mahdollistaa myös laadullisten palautteiden käsittelyn ennennäkemättömällä ketteryydellä. Tieto tulee entistä aktiivisemmin luoksesi sekä ajassa että paikassa kohdentuen.

AI-agentit tekevät tuloaan, herättävät keskustelua ja erilaisia pilotointeja nousee esiin jatkuvasti. Mitkä näistä vakiintuvat ja millaisen roolin nämä saavat asiakkaiden tutkimuspalvelujen arjessa, selvinnee varmasti jo vuoden 2026 aikana.

3. Traditionaaliset tiedonkeruumenetelmät

Merkittävä osa asiakkaidemme tietotarpeista kohdistui vuonna 2025 edelleen vahvasti ns. klassisiin tiedonkeruumenetelmiin. Vaikka sähköiset kuluttajapaneelit ovat laajalti markkinatiedon ensisijainen toteutusmuoto, etenkin laajojen kansalais- ja kuluttajakohderyhmien kuulemisessa tiedonkeruut toteutetaan yhä ensisijaisesti postitettavin tutkimuskutsuin tai face-to-face-haastatteluin, päättäjätutkimuksissa puhelinhaastatteluin.

4. Demografisesti monimuotoisemmat kohderyhmät

Neljäs trendi linkittyy edelliseen, mutta koen sen ansaitsevan noston omaksi maininnakseen. Etenkin suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden kohdalla on vahvistunut tarve demografisesti monimuotoisempaan näytteenmuodostukseen, peilaten etenkin eri kielivähemmistöjen näkemysten esiintuomista. Tämä tuo usein mukanaan tarpeen monitiedonkeruumenetelmien osaamiselle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että markkinakysyntä näyttää julkishallinnon tutkimuspalveluissa painottuvan yhtäaikaisesti neljään kärkeen: alustat ja automatiikka, tekoäly ja agentit, traditionaaliset tiedonkeruutavat sekä tutkimusnäytteiden demografinen monimuotoisuus. Kaiken kaikkiaan laadukkaan tiedon merkitys korostuu ja kriittisyys tutkimusnäytteitä kohtaan vahvistuu.

Muutamia haasteitakin näissä piirtyy: Julkisella sektorilla vallitseva taloustilanne sanelee sen, että laadullisten lisäpanostusten tekemisen sijaan on kulujen leikkaaminen lähempänä totuutta. Tämän seurauksena valtaosa käytännön toteutuksista hakee toiminnallista tasapainoa asiakaan odotusten, asiantuntijasuositusten ja budjettirealismin välillä. On ollut positiivista nähdä, että ketteriä ratkaisuja on lähdetty hakemaan esimerkiksi useamman hankintayksikön yhteishankinnoilla.

Toisena askarruttavana kehityksenä nostan esiin havainnon liittyen erityisesti alusta-/SaaS -hankintoihin. Olen huomioinut, että näissä useampia kilpailutuksia on toteutettu 100 % hintakriteerillä ja laatu on varmennettu laajalla listauksella teknisiä vähimmäisvaatimuksia. Hankintojen vaikuttavuuden näkökulmasta näen tässä metodissa riskin, että fokus siirtyy tiedolla johtamisesta (esim. asiakkaan palvelukokemuksen tietopohjainen kehittäminen) tiedon johtamiseen (tiedon tekninen fasilitointi organisaation sisällä). Tämän ehkäisemiseksi on dialogin onnistuminen hankintaa edeltävässä markkinavuoropuhelussa hyvin kriittistä.

Yleiskuvassa toivoisi, että vuonna 2026 julkisen sektorin keskeiset tutkimustarpeet näkyisivät asiakkailla yhä useammin ennakkoon määritettyinä investointibudjetteina, eivät vain arjen kulurakenteena. Tutkittu tieto on panostus organisaation toimintakykyyn, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Jos talousarviota tehdessä tulevien tutkimusten budjetointiraamin ennakointi tuntuu haastavalta, me autamme siinä mielellämme.

Mikko Ulander
Johtaja, public
Bondata
mikko.ulander@bondata.fi
p. 045 358 6815