Mihin tarpeisiin bränditutkimus vastaa?
Keskustelemme Innolinkilla kaksiosaisessa blogisarjassa bränditutkimuksesta strategisen tiedolla johtamisen työkaluna. Osa 1. Mihin tarpeisiin bränditutkimus vastaa?
Keskustelussa mukana
Jukka Aro
Pasi Lahtinen
Tuomas Liukkala
Yritykset ovat olleet yhä kiinnostuneempia oman brändinsä tilasta ja sen kehittämisestä. Bränditutkimus kiinnostaa ja Innolinkille onkin tänä vuonna tullut runsaasti yhteydenottoja aiheesta. Pohdimme, mitkä ovat ne tärkeimmät syyt, miksi asiakkaat haluavat toteuttaa bränditutkimuksen.
Tutkimusjohtaja Tuomas Liukkala kertoo bränditutkimuksesta markkina-arvon todentajana: ”Markkinoilla lopullinen peli pelataan kilpailukentässä muita pelureita vastaan. On kiinnostavaa tietää kuka voittaa hiuksen hienolla erolla tai sanotaanko monon mitalla yksittäisen tarjouksen. Bränditutkimus on ennenkaikkea kilpailullinen tutkimus. Sen avulla mitataan yrityksen asemaa kentällä ja mikä sen positio on verrattuna kilpailijoihin. Tutkimalla saa selville onko yrityksen tunnettuus halutussa kohderyhmässä ykkösenä vai ovatko vastaajat koskaan kuulleetkaan mitään koko yrityksestä. Saamme samalla tietää myös kilpailijoiden position, heikkoudet ja vahvuudet.”
”Minulla on asiakkaita, jotka ovat erittäin kiinnostuneita brändinsä tilasta, tunnettuuden kehittymisestä ja kilpailijavertailuista, sillä kilpailu on kovaa alalla kuin alalla,” toteaa tutkimuspäällikkö Jukka Aro.
Bränditutkimuksen avulla selvitetään myös brändin kiinnostavuutta ja vetovoimaisuutta markkinoilla. Usein tutkimustulokset tietävät lisää kehitystöitä markkinoinnille tai myynnille.
”Kyllä, bränditutkimus on erinomainen keino mitata brändimielikuvan vahvuutta ja yrityksen tuloksentekokykyä markkinoilla. Kyselytutkimuksen avulla voidaan mitata yrityksen asiakkaiden tai muiden kiinnostavien kohderyhmien aitoja mielikuvia brändistä. Näin saamme tietoa brändin vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Määrittelen usein tutkimusasiakkaiden kanssa ennen tutkimusta tavoitemielikuvan; sen position ja brändimielikuvan, jossa yritys haluaisi olla. Tämän tavoitemielikuvan onnistumista voidaan mitata laajemmalti,” summaa Liukkala.
”Juuri näin. Tavoitemielikuva on hyvä termi. Itse kysyn aina asiakkailta lukeeko heidän arvoissaan tai brändistrategiassaan, minkälaisia he haluavat olla ja millä tavalla he haluavat näkyä. Todennamme sen jälkeen ovatko asiakkaan asiakkaat samaa mieltä. Tavoiteltavia arvoja kuluttajabrändeissä voivat olla esimerkiksi trendikäs ja perhekeskeinen tai eri teollisuudenalojen brändeissä digitaalinen, edelläkävijä, innovatiivinen ja laadukas,” tutkimusjohtaja Pasi Lahtinen toteaa arvojen merkityksestä.
Aro kertoo bränditutkimuksen mahdollisuuksista myynnin kehittämisessä: ”Mielestäni bränditutkimuksen avulla voidaan tunnistaa kuumimmat suunnat, mihin myyntiä voidaan kohdistaa. Se toimii erinomaisesti asiakaspotentiaalin kartoituksena. Bränditutkimuksen avulla saamme kontaktoitua toimialalla toimivia yrityksiä, potentiaalisia asiakkuuksia. Omat asiakkaani haluavat tutkimuksen avulla saada tietoa siitä, minkä tyyppiset yritykset ovat kiinnostuneita heidän palveluksistaan.”
”Innolinkillä on myös mahdollisuus rakentaa brändipositioanalyysi, joka määritellään markkinoiden kovan datan eli liiketaloudellisten lukujen ja tilastojen avulla. Bränditutkimuksen kokemusperäistä tietoa ja markkinoiden kovaa dataa analysoimalla ja vertaamalla saamme vahvaa tietoa brändin aidosta markkinapositiosta,” Liukkala summaa.
Innolinkin bränditutkimus vastaa seuraaviin tarpeisiin
- Brändin aseman ja tunnettuuden kartoittaminen vakiintuneessa tai muuttuneessa markkinatilanteessa
- Verkkonäkyvyyden kartoittaminen ja kehittäminen
- Kilpailijaseuranta ja -vertailu sekä markkinaosuuden kasvattaminen
- Brändimielikuvan strateginen vahvistaminen ja uudistaminen. Houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden tunnistaminen ja haluttujen ominaisuuksien liittäminen brändimielikuvaan.
- Strateginen myynnin lisääminen ja asiakaslojaliteetin vahvistaminen
- Asiakasymmärryksen kehittäminen ja syventäminen
- Tiedon hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti. Kokemusperäisen tiedon yhdistäminen kovaan dataan ja hiljaiseen tietoon.
Ota yhteyttä

Jukka Aro
jukka.aro@innolink.fi
+358 40 062 2127

Pasi Lahtinen
pasi.lahtinen@innolink.fi
+358 40 533 9367

Tuomas Liukkala
tuomas.liukkala@innolink.fi
+358 40 033 9766
Lue myös keskustelutuokio bränditutkimuksen mahdollisuuksista yrityksen strategisena kehittämis- ja seurantatyökaluna
#tiedollajohtaminen #tutkimus #bränditutkimus
- Grano Diesel valjasti tutkitun tiedon automyyjien tueksi 16.03.2026
- Julkishallinnon tietotarpeet 2026: Neljä trendiä yli muiden 18.02.2026
- Granlund on Vuoden Tiedolla Johtaja 2025 30.01.2026
- B2B-asiakastyytyväisyyskyselyn 5 yleisintä virhettä ja miten onnistut 29.01.2026
- Vuoden Tiedolla johtaja -palkinto jaetaan jo seitsemännen kerran! 07.01.2026
- Bondata Research: Tutkimuksen mukaan Jokereiden nousu on joululahja muille SM-liigan seuroille 22.12.2025
- Business Finland tukee Bondatan uuden tekoälyalustan kehitystyötä 17.12.2025
- Kolme trendiä, jotka haastavat brändejä juuri nyt 27.11.2025
- Muuta tutkittu tieto toiminnaksi 18.09.2025
- Webinaari: Henkilöstökyselyjen hyödyntäminen tekoälyn aikakaudella 21.8.2025 02.07.2025
- Innolink vahvistaa markkina-asemaansa ostamalla suomalaisen tutkimusalusta Vibemetricsin 05.05.2025
- Innolink tutki EK:n toimeksiannosta: Hybridityö tuo parhaat tuottavuustulokset suomalaisyrityksissä – etätyön rooli talouskasvussa ratkaiseva 20.03.2025
- Esittelyssä vuoden 2024 Tiedolla Johtaja HUS Diagnostiikkakeskus 25.02.2025
- Tiedolla Johtajan valinta muistuttaa tutkitun tiedon merkityksestä organisaatioiden toiminnassa 13.12.2024
- Innolink on vahvempi kuin koskaan: markkinoiden vakuuttavin palveluportfolio ja laajin asiantuntemus 08.10.2024