Tiedolla johtaminen – miten hyötyä korona-katastrofistakin?

Näemme tilanteen ympärillämme, joten ei liene tarpeen eritellä sen tarkemmin sitä matkaa, joka yhteiskunnassa on kuljettu viime viikkoina. Haluan kääntää katseet siihen, miten hyödymme tulevaisuudessa mahdollisimman tehokkaasti niistä pakon sanelemista asioista, joita kriisi on tuonut tullessaan. 

Ajatus lähti liikkeelle, kun katsoin asiakasprojektimme raporttia. Se käsitteli, miten ensin auditoimme nykytilan esimerkiksi siltä osin mistä asiakasorganisaatiomme asiakkaat tulevat, mitä he ostavat, missä ajassa ja millä ehdoilla. Meillä oli tiedossa asiakasorganisaatiomme tavoite eli mihin pitäisi päästä kannattavuuden osalta ja mitä se edellytti myynnin luvuilta. Mittasimme asiakaskokemusta asiakaspolun eri vaiheissa ja vertasimme sitä asiakkaan ostokäyttäytymisdataan. Löysimme tätä kautta suorat toimenpiteet, jotka tekemällä saa kasvatettua asiakaskohtaista kannattavuutta asiakaskokemukseen vaikuttamalla. 

Prosessikonsultointi tiedolla johtamisen menetelmin on erittäin toimiva tapa jäsentää toimintaa ja osoittaa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Jos ja kun koronasta selvitään, niin meillä on yhteiskuntana aivan ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää konkreettisesti niitä muutoksia, joita pakon sanelemana on tehty.  

Annan karkean teoreettisen esimerkin, millaisia hyötyjä voisimme tavoitella hallitusti niin, että todella näkisimme vaikuttavuuden. 

Edes digiloikka ei mahdollista yhteiskunnan tehokasta toimintaa kaikkien nykyisten poikkeustilarajoitusten vallitessa. Viime aikoina on toteutettu kuitenkin myös paljon muutoksia, joiden jatkaminen ei haittaisi arkea tai lisäisi kustannuksia merkittävästi suhteessa hyötyihin. 

Potentiaalisia hyviä käytäntöjä tulevaisuudessakin voisivat olla esimerkiksi suojalasit markettien kassoilla ja fyysisen kontaktin välttäminen asioinnissa yleisestikin. Käsihygienian paremmalla ylläpidolla päiväkodeissa, kouluissa ja arjessa ylipäätänsä on varmasti positiivisia vaikutuksia. Etätyön ja etäopiskelun herkempi käyttöönotto flunssakaudella ehkäisisi sekin tautien leviämistä myös jatkossa.  

Teoreettinen laskenta esimerkkiluvuin: Noin 2 miljoonaa palkansaajaa viettää noin 1,5 miljoonaa sairaspoissaolopäivää flunssan takia vuodessa. Sairaspoissaolopäivän hinta työnantajalle on noin 350 euroa päivässä, joka tekee yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Sairaspoissaolot aiheuttavat lisäksi paljon muitakin kustannuksia. Jos pelkästään flunssan aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä vähenisi, niin vaikutukset olisivat yhteiskunnan kannalta positiivisia. Yksittäisessä yrityksessä vaikutus voi olla todella merkittävä.

Tuukka Suoniemi
Kirjoittaja on Innolinkin tutkimuspalveluiden
liiketoimintajohtaja

Tutustu Innolinkin tiedolla johtamisen palveluihin
#innolink
#tiedollajohtaminen
#tutkimus #analytiikka #konsultointi
#koronavirus
#yhdessärohkeastiketterästi